Lain säätämiseen johtava prosessi alkaa aloitteesta ja tarpeesta lakimuutokselle tai uuden lain säätämiselle. Aloite voi olla kansallisia käyttöönottotoimia edellyttävä EU-asetus, hallitusohjelmassa oleva kirjaus tai vaikkapa kansalaisaloite. Lainsäädäntöprosessiin kuluva aika määräytyy yleensä lakihankkeen laajuuden perusteella, eikä esimerkiksi puhtaasti teknisten muutosten osalta välttämättä käydä läpi kaikkia lainvalmistelun vaiheita.

Kaikki alkaa esivalmistelusta

Lainvalmisteluprosessi käynnistyy esivalmistelulla. Sen tarkoitus on koota tietoa ja näkemyksiä aloitteen esiin tuomasta ongelmasta tai lainsäädännöllisestä tavoitteesta, jotta sen perusteella voidaan tehdä päätös lainvalmisteluhankkeen tarpeellisuudesta. Esivalmistelua voidaan tehdä virkatyönä tai sitä varten asetetussa erillisessä valmisteluelimessä, joka voi olla esimerkiksi asiantuntijoista koostuva työryhmä. Esivalmistelun pohjalta laaditaan raportti ja sidosryhmille annetaan usein mahdollisuus lausua ennen hankkeen asettamispäätöksen tekemistä. Esivalmistelu päättyy ministerin tai virkamiesjohdon päätökseen hankkeen asettamisesta. Jos lainsäädäntöhanke päätetään käynnistää, päätöksessä on otettava kantaa muun muassa hankkeen tavoitteisiin, rajauksiin, määräaikaan, valmistelukokoonpanoon ja rahoitukseen.

Valmistelutyössä sovitaan etenemisestä

Esivalmistelun päätteeksi annetun asettamispäätöksen jälkeen vuorossa on varsinaisen valmistelutyön aloittaminen eli perusvalmistelu. Esivalmistelun tapaan perusvalmistelu toteutetaan virkamiestyönä valmistelutiimissä tai erillisessä työryhmässä taikka muussa valmisteluelimessä. Perusvalmistelu alkaa työsuunnitelman laatimisella, jossa avataan ja aikataulutetaan hankkeen työvaiheet sekä sovitaan tarkemmin esimerkiksi ministeriöiden välisen yhteistyön järjestämisestä. Sidosryhmien kuuleminen esimerkiksi lausuntojen muodossa voi olla jo osa hankkeen perusvalmistelua. Siksi työsuunnitelman yhteydessä suunnitellaan myös hankkeesta tiedottamisen sekä sidosryhmien kuulemisen keinot ja vaiheet.

Valmistelun organisoinnin jälkeen kerätään tietopohjaa täydentämään esivalmistelussa kerättyjä tietoja. Tietopohjaan kuuluvat esimerkiksi nykytilanteen analyysi, oikeusvertailu pohjoismaiden ja muiden keskeisten maiden lainsäädäntöön sekä perus- ja ihmisoikeuksia, perustuslakia ja EU-oikeutta koskevien kysymysten selvittäminen. Valmisteluelin tai -tiimi myös täydentää esivalmistelun aikana tehtyä vaikutusten arviointia ja täsmentää vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.

Kun kerätty tietopohja on arvioitu riittäväksi, aloitetaan hallituksen esityksen luonnoksen valmistelu. Hankkeen sisältöä koskevat ratkaisut kirjataan hallituksen esityksen muotoon, jonka jälkeen virkamiesjohto tai valmisteluelin itse hyväksyy hallituksen esityksen luonnoksen. Jos valmistelua on tehty erillisessä valmisteluelimessä, julkaistaan ministeriön toimesta vielä loppuraportti valmisteluelimen toiminnasta.

Lausuntokierroksella kuullaan myös sidosryhmiä

Vaikka sidosryhmiä olisi kuultu jo valmistelun aiemmassa vaiheessa, järjestetään perusvalmistelun jälkeen yleensä lausuntokierros, jolla pyydetään kirjalliset lausunnot sidosryhmiltä. Lausunnoista laadittu tiivistelmä ja lausunnot julkaistaan ministeriön hankkeen verkkosivulla. Myös lausuntomenettely päättyy ministerin tai virkamiesjohdon päätökseen valmistelun jatkamisesta. Lausuntomenettelyn pohjalta saadun palautteen perusteella päätetään vielä mahdollisista muutoksista hallituksen esityksen sisältöön. Sidosryhmien antamilla lausunnoilla voi siis olla huomattavaa merkitystä hankkeen jatkoa ja myöhemmin eduskunnan käsittelyyn vietävän lakiesityksen sisältöä silmällä pitäen.

Kun lausuntopalautteen perusteella mahdollisesti tehdyt muutokset on toteutettu, hallituksen esityksen luonnos hyväksytään ja se siirtyy valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi. Valtioneuvosto voi päättää hyväksyä esityksen joko sellaisenaan tai sitä voidaan vielä muuttaa.

Eduskunta päättää lakiesityksen lopullisesta muodosta ja hyväksymisestä

Valtioneuvoston hyväksymisen jälkeen hallituksen esitys lähetetään eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta aloittaa lakiesityksen käsittelyn täysistunnossa käytävässä lähetekeskustelussa. Lähetekeskustelussa päätetään, mihin valiokuntaan lakiesitys viedään käsiteltäväksi ja tuleeko muiden valiokuntien antaa lausuntoja esityksestä. Lähetekeskustelun jälkeen lakiesitys käsitellään nimetyssä valiokunnassa, joka laatii esityksestä eduskuntakäsitellyn pohjaksi otettavan mietinnön. Mietinnön valmistuttua lakiesitys palautuu eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi.

Kaikki lakiesitykset käsitellään eduskunnassa kahdessa erillisessä käsittelyssä. Ensimmäisessä päätetään lakiehdotuksen sisällöstä ja jälkimmäisessä lakiesityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jos eduskunta päättää hyväksyä lakiesityksen, se etenee tasavallan presidentin esittelyyn. Esittelyssä presidentti päättää lain vahvistamisesta ja allekirjoittaa sen. Mikäli presidentti jättää lain vahvistamatta, asia palautuu eduskuntaan, joka voi hyväksymällä lakiehdotuksen muuttamattomana saattaa sen voimaan ilman presidentin vahvistamista.

Teksti: Ville Välimaa, ville.valimaa@lexia.fi

 

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

six + three =