Kiinteistöveron tekninen luonne ja veropohjan laajuus tarjoavat erinomaiset lähtökohdat digitalisaation edistämiselle. Käytännössä kiinteistöverotus toimitetaan jo nyt suurelta osin automatisoidusti muun muassa kiinteistötietojärjestelmässä ja kuntien rakennustietojärjestelmissä olevia tietoja hyödyntämällä. Verovelvollisen manuaalisesta suoritettavaksi työksi jää lähinnä tietojen tarkistaminen ja tarvittava korjaaminen.

Verotusarvoon vaikuttavat tekijät

Kiinteistön verotusarvoon vaikuttaa lukuisat objektiivisesti mitattavissa olevat tekniset ominaisuudet, kuten rakennuksen pinta-ala, tilavuus, kerroskorkeus, ilmastointi ja valaistus. Näiden lisäksi vaikuttavat myös sellaiset subjektiivista ihmisharkintaa edellyttävät arvostamiskriteerit kuten onko rakennuksen pohjassa ”vain vähäisiä” sisäänvetoja tai ulokkeita, onko rakennus ”verraten” yksinkertainen suorakaiteen tai L-muotoinen, käsitelläänkö rakennuksen ilmaa ”huomattavassa määrin” kostuttamalla tai jäähdyttämällä jne.

Koska nykyiset arvostamiskriteerit väistämättä edellyttävät ihmisharkintaa, luovat ne turhia esteitä verotuksen digitalisaatiolle. Digitalisaation näkökulmasta toivottavaa olisikin, että tulevaisuudessa arvostaminen perustuisi yksinomaan objektiivisesti mitattavissa oleviin teknisiin ominaisuuksiin.

Muutoksia veron kohdentumiseen?

Arvostamiskriteerien harkinnanvaraisuuden lisäksi kiinteistöverojärjestelmän ongelmat liittyvät veron kohdentumiseen ja sovellettavan veroprosentin määräytymiseen. Kiinteistöverolain mukaan verovelvollinen on kiinteistön omistaja, ja verotuskäytännössä merkitystä ei ole annettu esimerkiksi yhteisomistajien solmimille hallinnanjakosopimuksille. Sovellettava veroprosentti määräytyy puolestaan kokonaisuudessaan kiinteistön pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan, jonka vuoksi useassa eri käyttötarkoituksessa olevan rakennuksen huomattavaakaan sivukäyttötarkoitusta ei huomioida veroprosenttia määrättäessä.

Kolmiulotteisia kiinteistöjä koskeva lainsäädäntö astui voimaan 1.8.2018, ja hallituksen esityksen (HE 205/2017) mukaan lainsäädännön tavoitteena on muun muassa edistää kiinteistöveron kohdentumista oikeille tahoille. Esitöiden mukaan kiinteistön toisistaan poikkeavat käyttötarkoitukset voidaan jatkossa erottaa erillisiksi kiinteistöiksi ja rakennuksiksi, ja tätä kautta vero on mahdollista kohdentaa tarkan käyttötarkoituksen mukaan oikealle verovelvolliselle oikean suuruisena.

Koska kiinteistöverotusta ei vielä ole toimitettu kolmiulotteisia kiinteistöjä koskevan lainsäädännön voimassaolon aikana, jäävät sen käytännön vaikutukset vielä nähtäviksi. Uuden lainsäädännön tavoitteet ovat joka tapauksessa tervetulleita, ja parhaassa tapauksessa uusi lainsäädäntö poistaa esimerkiksi tarpeen sisällyttää monimutkaisia, kiinteistöverotaakan jakoa koskevia ehtoja hallinnanjakosopimuksiin.

Teksti: Frans Bergman

frans.bergman@lexia.fi

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

six + eight =