Videokuvaaminen julkisella paikalla ja kuvatun materiaalin eli datan hyödyntäminen ja käyttö?

Kameravalvonta ja henkilötietolainsäädäntö

Henkilötietoja ovat kaikki tiedot, joista ihminen on suoraan tai epäsuorasti tunnistettavissa. Kameravalvontatallenne, josta henkilö on tunnistettavissa esimerkiksi kuvan tai äänen perusteella sisältää henkilötietoja.  Henkilötietojen käsittelyssä tulee noudattaa henkilötietolainsäädäntöä. Henkilötietojen käsittelystä säädetään uudessa EU:n tietosuoja-asetuksessa, jonka soveltaminen alkaa 25.5.2018 sekä sitä täydentävässä kansallisessa tietosuojasääntelyssä, kuten uudessa tietosuojalaissa. Tietosuojalain valmistelu on vielä kesken.

Henkilötietolainsäädäntö asettaa velvoitteita kameravalvonnan toteuttajille. Kaikelle henkilötietojen käsittelylle on oltava lainmukainen käsittelyperuste. Kameravalvonnan laillisuutta arvioitaessa on tärkeää tietää esimerkiksi se, mihin tarkoitukseen kameravalvonta on tarkoitettu, millä tavalla valvonta toteutetaan, miten siitä kerrotaan valvonnan kohteille ja miten kuvatallenteita käsitellään.

Kameravalvonnasta on tiedotettava. Tallenteet on lähtökohtaisesti hävitettävä, kun niitä ei tarvita alkuperäisen tarkoituksen vuoksi. Lisäksi kameravalvonnasta tulee informoida tietosuojaselosteessa tai muussa vastaavassa rekisteröityjen informointiin laaditussa asiakirjassa. Kameravalvonnan osalta tulee huomioida myös työelämän tietosuojalain asettamat vaatimukset työpaikalla tapahtuvalle kameravalvonnalle.

Henkilötietojen käsittelylle oltava lainmukainen käsittelyperuste

Henkilötietojen käsittely tieteellisiä tutkimustarkoituksia tai tilastointia varten edellyttää tietosuoja-asetuksen mukaista käsittelyperustetta. Käytännössä tässä tilanteessa käsittelyperusteena voisi olla esimerkiksi rekisteröidyn suostumus tai rekisterinpitäjän oikeutettu etu. Rekisterinpitäjän tulee myös osoittaa käsittelyn tarpeellisuus ja oikeasuhtaisuus rekisteröidyn oikeuksiin nähden.

Oikeutettu etu käsittelyperusteena

Tutkimukseen perustuva kameravalvonta voitaneen katsoa olevan oikeutetun edun piirissä, ainakin mitä tulee korkeakouluympäristön henkilökuntaan, sillä korkeakoulujen rooli on muun muassa tutkimustiedon tuottaminen ja korkeakoulun ja henkilöstön välillä on mitä todennäköisemmin tietosuoja-asetuksen edellyttämä ”merkityksellinen ja asianmukainen suhde”.

Rekisteröidyn suostumus käsittelyperusteena

Suostumuksen osalta merkityksellistä on se, ovatko kuvattavat tilat käytössä ainoastaan tutkimustarkoituksiin, vai käyttävätkö opiskelijat ja henkilökunta niitä muutoinkin. Suostumuksen antaminen on helpompi osoittaa silloin, jos tiloja ei muutoin yleisesti käytetä ja tiloja käyttäviltä henkilöiltä saadaan nimenomainen suostumus. Tällainen nimenomainen suostumus voidaan antaa esimerkiksi, jos kyseinen tila on suljettu ja ovella on ilmoitus kameravalvonnasta ja sen käyttötarkoituksesta, jolloin henkilö voi valita meneekö tilaan vai ei.

Rekisteröidyn suostumuksessa saattaa nousta se ongelma, ettei vielä tiedetä mihin suuntaan tutkimus kehittyy ja mihin kaikkeen sitä käytetään.  Suostumuksen antaminen laajemmin tieteenalalle on mahdollista, kun noudatetaan tutkimuksen eettisiä standardeja. Muun muassa ”the european code of conduct for research integrity” edellyttää, että tutkimuksen kohteena olevan henkilön on annettava tietoinen suostumus, joka perustuu riittävään ja tarkoituksenmukaiseen tietoon. Toisin sanoen, kaikki mahdolliset käyttötarkoitukset on määriteltävä ennen suostumuksen antamista.

Mahdollinen biometristen tietojen käsittely arvioitava

Lisäksi tulee huomioida, että jos kuvattuja henkilöitä analysoidaan erityisin teknisin menetelmin, se saattaa tehdä tallenteista biometrisiä tietoja. Biometriset tiedot ovat tietosuoja-asetuksen nojalla arkaluonteisia tietoja, joiden käsitteleminen vaatii lähtökohtaisesti nimenomaisen suostumuksen.

Biometrisillä tiedoilla tarkoitetaan henkilön fyysisiin ja fysiologisiin ominaisuuksiin tai käyttäytymiseen liittyvällä teknisellä käsittelyllä saatuja henkilötietoja, kuten kasvokuvia tai sormenjälkitietoja, joiden perusteella kyseinen luonnollinen henkilö voidaan tunnistaa tai kyseisen henkilön tunnistaminen voidaan varmistaa. Ennen videoanalytiikan käyttöönottoa tulee arvioida, syntyykö analytiikan kautta tietoja, jotka voitaisiin luokitella biometrisiksi tiedoiksi.

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

four + 17 =