Neuvontaklinikka

Neuvontaklinikka

Neuvontapalvelussa voit jättää kysymyksiä asiantuntijoillemme vastaantulleista kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiota koskevista lainsäädännöllisistä ongelmista tai kehitystä hidastavista tekijöistä. Asiakaspalvelu kuittaa kysymyksen vastaanotetuksi sähköpostiisi yhden arkipäivän kuluessa. Kysymyksen vaikeusasteesta riippuen kysyjälle annetaan aika-arvio vastausajasta ja vastaus lähetetään hänelle sähköpostiin.

Voit halutessasi rekisteröityä käyttäjäksi, jotta löydät tietosi helposti uudelleen palveluita käyttäessäsi. Palveluita voi käyttää myös ilman rekisteröintiä, tällöin neuvontaklinikka vaatii yhteystietojen jättämistä mahdollista myöhempää yhteydenottoa varten.

Kaikki kysymykset ja vastaukset tullaan julkaisemaan täysin anonymisoituina neuvontaklinikan palstalla.

Kysymys:

Tähän voit jättää kysymyksesi

Tarvitsemme vielä yhteystietosi:

Sähköpostiosoite

Immateriaalioikeus (3)

Kysymys:

Pyydämme internetissä julkaistavan 3D-palvelun kautta rakennusten valokuvia yksityishenkilöiltä. Jos anonyymi henkilö lähettää valokuvan, voidaanko sitä käyttää 3D-rakennuksen julkisivun määrittämisessä, vai tuleeko kuvalähteen olla aina tiedossa? 3D-rakennukset julkaistaan internetissä. Jos kuvalähde pitää tietää, tarkoittaa se sitä, että joukkoistusta voidaan tehdä vain jos käyttäjä kirjautuu palveluun.

Vastaus:

Joukkoistamisen myötä saatujen tietojen käyttöön liittyvää erityislainsäädäntöä ei ole. Mikään laki ei myöskään lähtökohtaisesti vaadi kuvan lähettäjän tunnistamista. Joukkoistamiseen tältä osin liittyy lähinnä tekijänoikeudellisia kysymyksiä. Rakennuksesta valokuvan ottavalla henkilöllä nimittäin on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta muuttamattomana tai muutettuna tekijänoikeuslain 49 a §:n mukaisesti. Jos valokuvaa aiotaan käyttää 3D-rakennuksen julkisivun määrittämisessä, täytyy kuvaajalta saada lupa sen käyttämiseen. Kuvaaja voi luovuttaa kokonaan tai osittain tekijänoikeutensa sopimuksella.

Tekijänoikeuslain 28 §:n mukaan se, jolle tekijänoikeus on luovutettu, ei saa muuttaa teosta eikä luovuttaa oikeutta toiselle, ellei toisin ole sovittu. Kun yksityishenkilöiden ottamia valokuvia on tarkoitus käyttää muutettuina 3D-mallintamisen pohjana ja tarjota kuvien avulla tuotettua palvelua yleisölle, tulee myös sopia muuttamis- ja edelleenluotuvusoikeuden siirtymisestä. Tästä johtuen tulee varmistaa, että ladatessaan kuvan palveluun valokuvaaja luovuttaa vähintään valokuvan käyttöoikeuden muuntelu- ja edelleenluovutusoikeuksineen. Mahdollisuus suostumuksen antamiseen lienee helposti sisällytettävissä kirjautumista vaativaan sähköiseen palveluun.

Mikäli kuvia kerätään myös palveluun rekisteröitymättömiltä henkilöiltä, on sanottujen oikeuksien siirtymisestä sopiminen hankalampaa. Jos kuvia lähetetään esimerkiksi sähköpostitse, voidaan kuvapalvelun sivuilla ilmoitettavan lähetysosoitteen yhteyteen liittää teksti, jonka mukaan kuvan lähettämällä kuvaaja luovuttaa valokuvan käyttöoikeuden muuntelu- ja edelleenluovutusoikeuksineen. Riskiä siitä, että valokuvaajan ei myöhemmin katsottaisi suostuneen tekijänoikeuden luovutukseen, ei voida tällä tavalla kuitenkaan kokonaan poistaa. Selvyyden vuoksi todetaan vielä, että vaikka sovittaisiin käyttöoikeuden luovutusta laajemmasta tekijänoikeuden luovuttamisesta, tulee tällöinkin aina sopia nimenomaisesti muuntelu- ja edelleenluovutusoikeuden siirtymisestä.

Mahdollisten erimielisyyksien varalta on hyvä varmistaa, että alkuperäinen valokuva, sen lähettäjä ja suostumus oikeuksien luovutukseen ovat yhdistettävissä toisiinsa myös mallinnuksen toteuttamisen jälkeen.

Kategoriat: Immateriaalioikeus
Oliko vastauksesta hyötyä?
1
0

Asiassa on ensinnäkin arvioitava, täyttyykö rakennuspiirustuksissa tekijänoikeudelle asetettu kynnys.

Tekijänoikeuslain (TekijäL) 1 §:n 1 momentin mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Teoslajeista mainitaan lainkohdassa esimerkkinä muun muassa rakennustaiteen tuote. Kirjallisena teoksena pidetään saman pykälän 2 momentin mukaan myös selittävää piirustusta. Tekijänoikeus suojaa sekä teosta kokonaisuutena että sellaista teoksen osaa, jota muusta teoksesta irrallaan tarkasteltuna voidaan pitää tekijänsä luovan työn omaperäisenä tuloksena. Tekijänoikeussuojaa saadakseen kirjallisen tuotteen on yllettävä teostasoon eli ylitettävä teoskynnys. Tällä tarkoitetaan sitä, että kirjallisen tuotteen tulee olla tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos. Tavanomaisen oikeuskäsityksen mukaan itsenäisyys- ja omaperäisyysvaatimuksen katsotaan yleensä täyttyvän, jos voidaan olettaa, ettei kukaan muu vastaavaan työhön ryhtyessään olisi päätynyt samanlaiseen lopputulokseen. Ratkaisu teoskynnyksen ylittymisestä tehdään tapauskohtaisella harkinnalla (kts. lisää Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2017:7).

Tekijänoikeus suojaa ainoastaan teokselle annettua ilmenemismuotoa. Toisin sanoen, tekijänoikeus ei suojaa esimerkiksi teoksessa esitettäviä tutkimustyön tuloksia, teoksen sisältämiä ideoita, periaatteita, tietoja tai teoksen aihetta. Olemassa olevan ratkaisukäytännön valossa tarkasteltuna rakennusdokumenteilta voidaan vaatia varsin korkeaa omaperäisyyttä tekijänoikeussuojan edellytyksenä ja suoja-ala on kapea. Korkein oikeus on ratkaisussaan (KKO 1988:4) todennut, että rakennuspiirustukset voivat saada suojaa tekijänoikeuslain 1 §:n 2 momentin mukaisina selittävinä piirustuksina, vaikka niiden mukaan tehty rakennus ei ilmenemismuodoltaan ylittäisikään teoskynnystä. Tekijänoikeusneuvoston em. lausunnon mukaan useissa tapauksissa dokumentin sisällön määräsivät pikemminkin ulkoiset olosuhteet, eli mitä luonteeltaan teknisiä seikkoja dokumentissa on haluttu ilmaista ja luetteloida, kuin tekijänsä luova panos. Onkin aina tapauskohtaisesti harkittava, ilmentävätkö piirustukset tekijänsä henkistä luomistyötä siinä määrin, että ne ilmaisultaan itsenäisinä ja omaperäisinä teoksina saavat tekijänoikeussuojaa.

Tekijän taloudellisista oikeuksista säädetään tekijänoikeuslain 2 §:ssä. Sen mukaan tekijänoikeus tuottaa tietyin tekijänoikeuslain 2 luvussa säädetyin rajoituksin yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Tekijän moraalisista oikeuksista säädetään tekijänoikeuslain 3 §:ssä. Sen 1 momentin mukaan tekijä on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti, kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin. Lainvalmisteluaineiston perusteella hyvän tavan mukaisuuden kriteeri koskee sitä, milloin tekijä on ylipäänsä mainittava sekä sitä, millä tavoin tekijä on mainittava.

Rakennusteoksia koskee osaltaan myös asiakirjajulkisuuteen ja oikeudenhoitoon liittyvä tekijänoikeuslain 25 d §. Säännöksen mukaan tekijänoikeus ei rajoita laissa säädettyä oikeutta saada tieto yleisestä asiakirjasta.

Kunnan perimät maksut perustuvat pääsääntöisesti rakennusvalvonnan hallintokuluihin, eivät tekijänoikeuskorvauksiin. Niin ikään, koska kunnalla ei välttämättä ole sähköisten rakennuspiirustusten hallinnointiin ja/tai toimittamiseen tarvittavia järjestelmiä, se voi ulkoistaa lain sallimissa rajoissa palvelunsa. Kuntalaki (KuntaL) määrittelee, mitä toimintoja kunta voi ulkoistaa. Kuntalain 9 §:n mukaan kunta tai kuntayhtymä voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta. Kunnan toiminnoista valtaosa on sellaisia palveluja, joita kunnan ei tarvitse itse tuottaa.

 

Kategoriat: Immateriaalioikeus
Oliko vastauksesta hyötyä?
3
0

Asian tarkastelu pohjautuu immateriaalioikeuksia koskevan lainsäädännön arviointiin. Tässä tapauksessa arvioitavaksi tulee ensisijassa se, kuuluuko rakentamisen tietomalli (BIM) tekijänoikeuslaissa tarkoitettujen, tekijänoikeussuojaa saavien teosten piiriin. Tekijänoikeuslainsäädäntö ei tarjoa suoraa vastausta tähän kysymykseen.

Tekijänoikeuslain mukaan esimerkiksi rakennustaiteen teos on tekijänoikeudella suojattava teos. Jotta tietomalliin tulisi sovellettavaksi tekijänoikeuslaki, sen täytyy kuitenkin ylittää ns. teoskynnys, eli yltää teostasoon. Suojaa saadakseen tietomallin tulee siis olla tekijänsä luovan työn omaperäinen tulos. Yksiselitteistä ja yleisluontoista vastausta BIM-tietomallien kuulumisesta tekijänoikeuslain soveltamisalaan ei voida antaa, vaan käytännössä asiaa on arvioitava aina erikseen kunkin tietomallin ominaisuuksien perusteella. Mikäli malli ilmentää itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä, voidaan sille antaa tekijänoikeussuojaa. Jos taas mallin ei katsota luovan mitään itsenäistä ja omaperäistä, ei tekijällekään synny tekijänoikeutta kyseiseen tietomalliin.  Vertailukohtana voidaan todeta, että korkein oikeus on eräässä ratkaisussaan todennut arkkitehdin suunnitelmien jäävän tekijänoikeussuojan ulkopuolelle, kun se ei arkkitehtonisilta elementeiltään tai muutoinkaan kokonaisuutena ollut riittävän itsenäinen ja omaperäinen.

Mikäli tietomallin katsotaan kuuluvan tekijänoikeuslain soveltamisalaan ja ylittävän teoskynnyksen, on mallin tekijällä, tai muulla tekijänoikeuden senhetkisellä haltijalla, lähtökohtaisesti yksinoikeus päättää mallinsa käytöstä, eikä muilla tahoilla ole oikeutta hyödyntää mallia ilman tekijän lupaa. Paikkatietokohteen johtaminen rakentamisen tietomallista voitaneen lukea tietomallin hyödyntämiseksi, eli näin ollen toimenpiteelle tarvittaisiin tietomallin tekijänoikeuden haltijan lupa. Mikäli taas tietomalli ei ylitä tekijänoikeuslain tarkoittamalta teokselta vaadittavaa teoskynnystä, ei mallin tekijä saa tietomallille tekijänoikeussuojaa eikä näin ollen oikeudenhaltijan lupaa paikkatietokohteen johtamiseen tarvittaisi.

Mikäli paikkatietokohde kuitenkin on määritelty suppeasti (sisältäen esimerkiksi vain katuosoitteen tai kiinteistötunnisteen), kyse ei ole tietomallin kopioinnista, vaan tietomallin sisältämien yksittäisten tietojen hyödyntämisestä. Tällainen hyödyntäminen ei edellytä tietomallin tekijänoikeuden haltijan lupaa. Poikkeuksena on tilanne, jossa hyödyntäminen koskee lukuisia tietomallin sisältämiä yksittäisiä tietoja, sillä tällaisten tietojen voidaan katsoa muodostavan luettelon, joka saa suojaa kopiointia vastaan tekijänoikeuslain mukaisen luettelosuojan perusteella.

Arviointi on siten tehtävä erikseen tietomallin teos-luonteen osalta ja paikkatietokohteen sisältämien viittausten osalta.

Kategoriat: BIM, Immateriaalioikeus
Oliko vastauksesta hyötyä?
6
0

Load More