Lakiklinikan tiimoilta järjestettiin jo toistamiseen Round Table -tilaisuus, jossa eri alojen asiantuntijat kokoontuivat pohtimaan ja keskustelemaan kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaation kehitystä hidastavista lainsäädännön ongelmakohdista. Tavoitteena oli luoda yhteinen kuva siitä, miltä digitalisaatiokehityksen kannalta ihanteellisen lainsäädäntöympäristön tulisi näyttää.

Lainsäädännön halutaan olevan mahdollistavaa eikä rajoittavaa

Tilaisuudessa nousi esille monia lainsäädännöllisiä pullonkauloja, jotka hidastavat KIRA-alan digitalisaatiota. Toimijat toivovat esimerkiksi kaavoitus- ja kaavamääräyksiä säänneltävän niin, että kaavat olisivat selkokielisiä ja kaikkien luettavissa. Kaavoitusprosessiin liittyvät vaikutusmahdollisuudet ovat tällä hetkellä vanhanaikaisia ja laskevat osallistumiskynnystä. Lainsäädännön tulisi sen sijaan mahdollistaa reaaliaikainen osallistaminen kaavoitusprosessiin esimerkiksi siten, että nähtäville asetetusta kaavaehdotuksesta voisi toimittaa muistutukset kaavoittajalle virtuaalisen toimintaympäristön avulla. Niin ikään kaavoihin lisättävien tietojen päivittyminen kaavaan koetaan liian hitaaksi. Myös kunnille asetetut arkistointivelvoitteet aiheuttavat päänvaivaa – lainsäädännön puitteissa tulisi mahdollistaa esimerkiksi kaavojen tietomallipohjainen arkistointi.

Taloyhtiöpuolella digitalisaatio tyssää usein asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekovaatimuksiin. Esimerkiksi sähköautojen latauspaikkoja koskevat päätökset sekä uusien innovaatioiden ja teknologioiden hyödyntäminen yleisemminkin päättyy usein siihen, että uudet toimintamallit eivät etene taloyhtiön sisäisessä päätöksenteossa. Yleinen epätietoisuus kuhunkin tilanteeseen soveltuvasta päätöksentekovaatimuksesta saattaa jarruttaa uusien innovaatioiden käyttöönottoa.

Sanktioiden pelossa pelataan varman päälle

Tietosuojalainsäädäntö ja erityisesti uuden tietosuoja-asetuksen asettamat velvoitteet koetaan haastaviksi. Erityisen ongelmalliseksi koetaan tietosuojasääntelyn vaikeaselkoisuus ja kansallisen ratkaisukäytännön puuttuminen. Toimijoiden kannalta hyödyllisen datan liikkuminen ja luovuttaminen rajoittuu, kun sääntelyn puitteissa ja sanktioiden pelossa pelataan niin sanotusti varman päälle. Tämä puolestaan omalta osaltaan hidastaa digitaalisten palveluiden kehittämistä. Tietosuojasääntelyn koetaan asettavan rajoituksia myös kaava-aineistoissa esitettäville tiedoille. Epätietoisuutta herättää esimerkiksi se, kuinka yksilöivää tietoa kaava-aineistossa voidaan esittää. Myös tietojen julkisuus aiheuttaa päänvaivaa ja selkeyttä toivotaankin siihen, mikä kiinteistöjä ja rakennuksia koskeva tieto on julkista ja mikä ei.

Ihanteellinen toimintaympäristö

Alati monimutkaistuvassa toimintaympäristössä lainsäädännöltä toivotaan selkeyttä ja selvätulkintaisuutta. Koska lainsäädäntö voi vanhentua nopeastikin, tulevaisuuden lainsäädännöltä toivotaan joustavuutta – esimerkiksi velvoitus toimia jollain tietyllä mallilla ei ole järkevää toimintamallien kehittyessä niin nopeasti. Sen sijaan asetetut vähimmäisvaatimukset varmistaisivat, että lainsäädäntö mahdollistaa uusien teknologioiden käytön.

Lainsäädännön tulisi ohjata tai jopa pakottaa digitaalisiin prosesseihin rakennuksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Samalla tulisi kuitenkin huomioida pienemmät hankkeet ja toimijat, joilla valmiutta digiprosesseihin ei välttämättä ole. Esimerkiksi kaavoituksen osalta toivotaan alusta loppuun sähköistä prosessia, joka lisäisi tehokkuutta ja kustannussäästöjä, madaltaisi osallistumiskynnystä ja tekisi vuorovaikutuksesta toimivampaa.  Mm. kunnan jäsenten osallistumisen kaavoitusprosessiin tulisi olla mahdollista reaaliaikaisemmin digitaalisten kanavien kautta.

Lakiklinikan tyyppisille keskusteluita avaavalle palvelulle tarvetta jatkossakin

Tilaisuudessa kävi selväksi, että Lakiklinikka-tyyppiselle palvelumallille on runsaasti kysyntää. Avoin viestintä  koetaan hyödylliseksi ja viestin perillemeno päättäville tahoille koetaan innoittavana. Lakiklinikan tyyppinen ”suodatin” lainvalmistelun tukena tuntuu  toimivalta ratkaisulta, jota voisi hyödyntää myös muiden alojen lainvalmistelussa. Tiedon keskittäminen Lakiklinikan avulla ja käytännön ongelmien raportointi lainsäätäjälle tätä kautta koetaan toimivana konseptina.

Tällaisen palvelun markkinointiin ja tunnettuuteen tulee kuitenkin varata riittävästi resursseja. Muutoin voi käydä niin, että palvelun kautta suodattuvasta viestistä tulee polarisoitunut ja se edustaa vain tiettyjen aktiivisten toimijoiden näkökulmia. Palvelu tulee ajoittaa lainvalmistelun näkökulmasta oikeaan aikaan, sillä sen hyödyllisyys on sidoksissa lainvalmistelun vaiheeseen. Käyttäjien näkökulmasta neuvontapalvelussa keskeistä on myös sen nopeus, sillä usein kysymykset ovat kiireellisiä.

Lisätietoja antaa: Aleksi Lundén, Associate, puh. +358 40 512 5424, [email protected]

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

11 + 18 =